On iloinen shelttipoika vailla vertaa, se rakastaa riehumista muiden koirien kanssa, mutta myös ihmistenkin. Vaikka ulkona lenkillä se kulkeekin muiden koirien perässä huomaamattomana, sisällä se on oikea energiapakkaus ja telmii laumatovereidensa kanssa senkin edestä. Se ei ole lainkaan ennakkoluuloinen muita koiria kohtaan, vaan telmii mielellään muidenkin kuin laumatovereidensa kanssa. Corin on myös hyvin ihmisrakas, tosin tuntemattomista ihmisistä se ei välitä, vaan oman lauman jäsenet ovat ne kaikkein tärkeimmät, ja niihin keskitytään kaiken aikaa. Vaikka ympärillä olisi paljon ihmisiä, Corin kyllä keskittyy siihen, mitä mamman suusta tulee, mitä mamma tekee ynm, kyllä se oma omistaja on kaikkein tärkein ehdottomasti.
Vaikka sheltit yleensä ovatkin arkoja, ei Corinia voi sanoa lainkaan araksi, vaan päinvastoin. Tämä poika on oikea rohkelikko ja vaikka sen laumatoverit arastelisivat jotain asiaa, Corin kyllä menee katsoman että mikäs siellä oikein on, eikä pelkää yhtään. Poitsu on oikein varma itsestään, eikä varmasti pelkää jos pimeällä kujalla tulee humalaisia ihmisiä vastaan, vaikka mammaa vähän jännittäisikin. Corin uskoo, että se kyllä pystyy suojelemaan sen elämän tärkeintä ihmistä kaikilta vaaroilta, jos vaan tarve tulee. Itsevarmuuden se on selkeästi perinyt äidiltään Nätiltä, molemmat yhtä itsevarmoja koiria.
Corin on myös erittäin utelias, tuntuu että se on aina kaikkialla, tunkemassa kuononsa aivan joka paikkaan. Kaupasta tullessa kauppakassit käydään varmasti läpi, kun tämä herra käy tutkimassa mitä niiden sisältöön kuuluu. Jos Corinin ottaa mukaan kyläilemään, voi olla varma, että tämä keksii kyllä kaikki keinot että pääsee tutkimaan kaikki paikat läpi vieraassa paikassa. Tutussa paikassakin pitää kiertää koko paikka lävitse, jos sieltä vaikka löytyisikin joku asia joka on muuttunut. Tällä pojalla on hyvä muisti, ja se kyllä varmasti muistaa, mikä oli viime tutkimusmatkalla eri paikalla kuin nyt ja mitä se ei löydä ollenkaan.
Corin haluaa miellyttää omistajaansa, ja tekisi mitä tahansa että tämä on tyytyväinen. Poika seuraa omistajaansa kaikkialle & on aina valmis tekemään kaiken sen eteen että saa kehuja ja näkee että omistaja on tyytyväinen. Se on hyvin kiltti koira, mutta ei voi silti kahdestaan ulkoillessa sietää sitä, että tuntemattomat ihmiset tulevat liian lähelle juttelemaan omistajansa kanssa, vaan saattaa siinä tilanteessa hieman ärähtää tuntemattomalle ihmiselle. Jos mammalta kuitenkin tulee käsky, että pitää tulla vierelle istumaan ja olla hiljaa, Corin kyllä tottelee samantien, ja tulee kiltisti vierelle istumaan ja tuijottaa omistajaansa. Ykkössääntö tällä pojalla on se, että mammaa ei ikinä saa uhmata, kävi mitä kävi.
Corin osaa halutessaan olla erittäin nirso koira, yksi päivä sille kelpaa lauantaimakkara, toisena ei syödä kuin kuivaraksuja ja meetwurstia, lauantaimakkaraan ei kosketakkaan. Corinin kanssa kun menee esimerkiksi agilityharkkoihin, pitää jo kotona varmistaa, mitkä namit tänään kelpaavat, mutta jos huono tuuri käy, silti kentällä namit eivät kelpaa.. Lelut ovat kova sana esimerkiksi niissä agilityharkoissa, kun haluaa varman keinon millä mennä eteenpäin. Corin on kuitenkin niin perso makealle vaihtelevasta nirsoudestaan huolimatta, että poika kyllä voi juosta muiden namien perässä jos mammalla ei ole omia nameja mukana..
Jos Corinin kanssa käy kahdestaan ulkoilemassa ja sen antaa juoksennella vapaana esimerkiksi pellolla, se saattaa alkaa menemään kamalaa spurttia ympäriinsä haastaen lenkittäjää leikkimään. Lenkittäjän läheltä se ei kuitenkaan kauas mene, vaan juoksentelee siinä ympärillä enimmäkseen. Siinä sitä energiaa vasta hyvin kuluukin, kun se saa juoksennella niin paljon. Kun on muita koiria mukana, Corin on vähän sellainen "ujompi" poika, eikä kauheasti lähde juoksentelemaan, vaan menee muiden mukana. Se on ihana oma itsensä yleensä vain silloin, kun ei ole muita koiria paikalla, olisihan se nyt aika noloa, että muut saisivat tietää miten se juoksentelee onnessaan ilman niiden seuraa. Poika kulkee hienosti niin hihnassa kuin vapaanakin, eikä katoa minnekään omistajan lähistöltä. Hihnassa ollessaan se saattaa kuitenkin yltyä vetämään, jos se tietää minne ollaan menossa ja että paikka on tooosi kiva. Metsässä & pelloilla kävellessä vastaan voi tulla rusakkoja & lintuja, ja Corin on niistä hyvin kiinnostunut aina, ja siksi pitää olla hieman varovainen sen kanssa ulkona. Jos tämä poika lähtee sellaisen perään, saattaa mennä parikin tuntia sitä etsiessä ennen kuin sen saa takaisin kotiin, se on nimittäin valmis juoksemaan rusakon perässä kauaskin. Jossain vaiheessa sille tulee kuitenkin se tunne, että nyt on unohtunut jotain tärkeää, ja se lähtee etsimään tietä takaisin kotiin. Välillä saa ihmetellä, onko Corinilla joku "sisäinen navigaattori" sen pääkopan sisällä, kun se löytää kauempaakin takaisin kotiin.
Corin on koira lajiin kuin lajiin. Sillä on huima keskittymiskyky, jonka ansiosta se jaksaa esimerkiksi tokoon tarvittavia asioita jankata vaikka kuinka kauan. Kisatilanteissakin menee yleensä niin, että jos jompi kumpi stressaa, niin se on omistaja eikä koira. Corin on varma itsestään, ja tietää tasantarkkaan miten asiat suoritetaan, vaikka mamma saattaisikin vähän mennä sekaisin käskysanoissa ynm. Corin on erittäin tarkka siitä elekielestä mitä omistaja käyttää, se seuraa tarkkaan jokaista omistajan liikettä ja mukautuu sen mukaan. Jos se vaikka aistii, että omistaja on nyt kiivastunut jostain, se yrittää mahdollisimman hyvin olla tälle mieliksi. Jos omistaja taas on hyvällä tuulella, Corin tajuaa sen samantien ja on itsekin selkeästi paremmalla tuulella hyppelehtien innoisaan omistajansa ympärillä. Se on valmis tekemään kaikkensa, että saa sen hyvän mielialan pidettyä omistajallaan yllä.
